jälkipuintia pt 2
Kuten luvattu, tässä on (hieman myöhässä mutta kuitenkin). Idan neljän ensimmäisen viikon fiiliksiä geriatrian osastolta. Harjoittelu geriatrisella oli hyvin opettavainen. Suurimpana haasteena koko harjoittelun ajan oli kielimuuri potilaiden kanssa. Suurin osa potilaista ymmärsi alkeellista englantia, mutta osan kanssa ei yhteistä kieltä ollut ollenkaan. Alkeellinen hollanti ja erityisesti sanat, joita terapiassa tarvitsee, alkoivat onneksi tarttua nopeasti, mikä helpotti ohjaamista. Ranska taas ei ole oikein vieläkään tarttunut itselle. Tilanne pakotti myös harjaannuttamaan sanatonta ohjaamista, missä kehityin mielestäni jakson aikana paljon. Liikkeiden korjaaminen ilman sanoja harjaantui myös jakson aikana. Oppi tuli pitkälle yrityksen ja erehdyksen kautta. Neljän viikon jälkeen minulle on kehittynyt ohjaamiseen useita eri keinoja, joita voin jatkossa kokeilla potilaille, mikäli sanallinen ohjaus ei ole tarpeeksi. Tämä oppi tulee varmasti jatkossa hyödyksi, työskentelinpä missä tahan