Matkustamista ja turisteilua

 Kokonaisuudessa matkustaminen Seinäjoki-Helsinki-Brysseli väli meni melko mallikkaasti, ellei mukaan lasketa Helsinki-Belgia välisen lennon myöhästymistä melkein tunnilla, yhden matkalaukun yhteistyön loppumista Belgian lentokentällä ja kartan luvun hankaluutta. 


Tunnelmat pitkän matkustuspäivän ollessa loppusuoralla näkyy erinomaisesti tässä kuvassa. Oltiin juuri päästy bussilla Brysselin juna-asemalle lentokentältä. Kartan luvun kanssa oli ongelmia, Uber sovellus ei toimi, Google mapsin näyttämiä 24/7 ruokakauppoja ei löydykkään ja jäävuoren huippuna kello on puoli yhdeksän illalla ja majapaikalle pitäisi päästä vielä samalle illalle. Taksia ei meinaa löytyä ja turhautuminen vain kasvaa. 

Lopulta saadaan taksi (kylläkin ryöstöhintainen) ja päästään varatulle majapaikalle, joka paljastuukin lopulta aivan flopiksi. Unta ei tarvi houkutella sinä iltana ja seuraavina päivinä suunnataankin tutkimaan asunnon lähialueita ja itse Brysseliä


Brysseliin saapumisen ja harjoittelun aloittamisen välissä oli muutama päivä varattuna täysin lähialueiden ja Brysselin tutkimiseen. Sinä viikonloppuna kadut tulivat tutuiksi, jalkapohjia särki koko päivän kävelyn jälkeen ja kameran rulla oli täynnä kuvia. 



Sen viikonlopun aikan päädyimme jopa kävelemään asunnoltamme Brysselin keskustaan. Sen kävelyreissun viimeisen ylämäen tullaan muistamaan ikuisesti. Ensimmäisten päivien aikana ehdittiin käymään läpi mm. Brussels Comic Book Museum, National Basilica of the Sacred Heart (suosittellaan! Ylhäältä näkee koko Brysselin) ja useita paikallisia puistoja, paikallista katutaidetta unohtamatta!   
 
Läpi piti tietenkin käydä myös reitti sairaalalle ja Virje Universiteit Brussel (VUB) Jette kampukselle. Ekan viikon maanantaina olikin luvassa orientaatio, kampuksen ja sairaalan esittelyä VUB henkilökunnan puolesta, vastaavan fysioterapeutin tapaaminen sairaalalla, kulkulupien hankinta, puhelimen netin kanssa tappelua ja viimeisenä muttei vähäisempänä asunnon vaihtaminen, vanhan siistiminen, tavaroiden pakkaaminen ja sairaalalla hengailua.


Ensimmäinen viikko harjoittelussa meni melkein kokonaan osastolle sopeutuessa ja englannin kielen päivittäisen käyttöön totuttelussa. Pelko siitä, pääsemmekä itse tekemään harjoittelun aikana mitään kielimuurin ja kommunikaation haasteiden vuoksi hälveni jo ensimmäisten päivien aikana. 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Amsterdam

Jälkipuintia pt 1

jälkipuintia pt 2